Pienen hetken pelkään elämää itseäni enemmän.

Uskaltauduin vaa'alle, eikä se lopuksi ollut niin kauheaa. Ei tarvinnut edes itkeä. Paino 59.6 kg. Luulin painavani reilusti yli 60 kg, koska näytän niin lihavalta. Mun piti tänään paastota, mun piti paastota monta päivää, en vaan osaa. 15 tunnin syömättömyyden jälkeen päätän, että syön. Itken äidille puhelimessa. Minun on niin paha olla. Ei epävakaat voi olla syömättä, kun tunteet muutenkin heittelee rajusti. Päätin, että elän leivillä ja pilteillä ensiviikon. Kyllä sillonkin pitäisi laihtua. Ärsyttävää kun en pysty koskaan mihinkään. Yritin syödä, että tulisi parempi olo, mutta oksensin. Kolme telusikallista pilttiä jäi sisälle ja sekin ahdistaa. Miksen mä opi? Ajattelen ruokaa kokoajan. Odotan iltaa, että saan syödä leipää. Mä kadehdin niitä jotka osaa paastota. Musta vaan ei taida ola siihen. Ei näin fyysisessä koulussa. Pitää vaan yrittää syödä vähän.

Kauhea nälkä. Valehtelin äidille, että olin syönyt, kun soitti. Äiti sanoi siitä miten tärkeää on syödä ja, että sekin vaikuttaa vointiin. Navetalla multa kysyttiin otanko leipää, mutta en ottanut. Vaikka kyllä mä leipää voin syödä. En tiedä kuinka katoan huomenna ruokailun ajaksi, vai menenkö vaan juomaan vettä ja sanon, ettei ole nälkä. Ehkä se toimii päivän tai pari, muttei kyllä koko viikkoa. Mä en jaksa niitä kysymyksiä, kun en käy syömässä. Mutta en mä voi syödä, paino on jo nyt näin paljon. En kestä lihoa enää yhtään. Ensiviikonloppuna pystyn katsoa seuraavan kerran painon ja toivon, että se on laskenut siihen mennessä. Kunpa vaan onnistuisin. Lasken tunteja, mulla on niin nälkä. En enää koskaan yritä paastota. Yritän vaan elää mahdollisimman vähällä syömisellä. Paastosta tulee niin hirveä olo, että haluan vaan kuolla ja itken kokoajan. En mä sitä jaksa ja vielä kun pitäisi opiskella. Kunhan en syö paljoa, kunhan en syö karkkia tai ruokaa. En tiedä onnistunko, mutta yritän taas.

Pienen hetken mä pelkään

Pelkään ruokaa, pelkään elää

Minulle kaikki on tuskaa

Minä kärsin aina kun syön

En silti osaa lopettaa

Mun tavoitteet on jossain tähtien korkeudella

Jossain mun ulottumattomissa

Pelottaa etten koskaan saavuta mitään

Joka ilta taivaalle syttyy tähdet

Joka ilta mulla on uusi mahdollisuus onnistua saavutamaan ne

Ja joka aamu ne katoavat vieden mahdollisuuden

Koska en taaskaan onnistunut

Silti vielä joskus mä lupaan olla niiden tähtien kaltainen

Kaunis ja virheetön

Kaukana muiden ulottumattomissa

Kunpa vaan voimat riittäsivät siihen