En kestä olla minä.

Aamupaino 60.8 kg. Mä laihdun, ihan oikeasti! Saan laittaa rastin ruutuun takaisin. Käytiin äidin kanssa allekirjoittamassa se salikorttisopimus. Yhtäkkiä siellä äiti alkoi kyselemään saako sieltä jotain ruokaneuvontaa. Siis mitä ihmettä? Oli onneksi maksullista. Mutta en mä sellaiseen halua, enkä edes tarvitse sitä. Mulle alettiin puhua proteinien tärkeydestä ja muustakin mitä pitäisi syödä. En mä aio syödä mitään. Mä vaan treenaan ja laihdun. Mielummin pyörrynkin kun syön. Mulle tehdään oma kuntosaliohjelma. Sitten ne tietenkin kysyi painonkin ja äiti oli siinä vieressä. Ahdistavaa, koska painan liikaa, vieläkin. Multa kysyttiin mun tavotteita ja yksi niistä oli laihtuminen mitä se luetteli ja mä vastasin kaikkeen myöntävästi. Huomenna menen ekaa kertaa jumppaan. Ajattelin mennä Korsetti-tunnille ja tietysti ilman ruokaa. Sitten mä laihdun. Mä tunnen laihtuneeni, mutta näytän vieläkin liian isolta. Välillä on hetkiä, kun näytän hyvältä, mutta sitten jokin saa mut näyttämään taas hirveän lihavalta. Eikä tää koske vaan mua, vaan myös mun kissaa. Näen senkin välillä laihana ja välillä tosi lihavana. Tarkkailen ihmisiä rannalla. Kaikki on laihempia ja kauniimpia, kuin minä. Maatessa mun luut näkyy, mutta ei tarpeeksi. Haluan nähdä ne seistessäkin. Mä haluan vaan olla laiha. Kohta mä lähden kävelylle, että kulutan itsestäni kaiken viimeisenkin pois. Mä en kestä enää, en kestä olla minä. Odotan jo huomista tuntia salilla, odotan jo huomisen pienempää lukua vaa'alla. Mä tahdon nähdä luvun joka alkaa vitosella. Mä tahdon painaa jouluna 55 kiloa. Mua pelottaa vaan, että joku saa tietää. Mun äiti jo epäilee. En halua, että kukaan vie multa tätä pois. Ei ennen kuin olen hyvä, täydellinen. Joo ja mulla ei ole syömishäiriötä, ei mitään dianoosia, ei siis mitään ongelmaa. Mä vaan laihdun, mä vaan jätän syömättä. Ei se ole ongelma. Ei mulla ole mitään ongelmaa. Mä vaan tahdon kelvata, mä vaan tahdon olla kaunis. Mutta pelottaa, että mä en saa kauneutta. Mua pelottaa niin kaikki, etten kestä. Täytyy saada muuta ajateltavaa. Teen siis pitkän kävelylenkin.