Tuska puhuu mun puolesta.

Ruokaa, liikaa ruokaa. Silti on nälkä. Eilen söin kakkua ja muita herkkuja, kun oli siskon synttärit. Ja tänään Keskisillä ruokaa. Kaikki on siis mennyt pieleen. Huomenna aloitan kahvipaaston (kuulostapa ihanalta). Siis niin paljon kahvia, kun vaan haluan. Maha saa täyttyä kahvista ja vedestä. Ei siis mitään muuta. Katotaan montako päivää kestän. Mä olen jo ihan innoissani. Kuulostaa niin kivalta. Mä rakastan kahvia ja ennen join helposti yli pannullisen kahvia putkeen. Kahvia vaan, jos ja kun tulee nälkä. Huomenna en kyllä varmaan uskalla mennä vaa'alle, kun on tullut näin syötyä. Olin katsomassa tänään Robinin keikkaa Tuurissa. Oli kyllä hyvä keikka, vaikka en mikään superfani olekkaan tai enhän mä ole edes mikään fani. Huomasin siellä olessani, että mä taidan olla laihemman näkönen kun mun toinen siskoista. Mutta silti mua ahdisti se ruoka mitä siellä söin. Ahdisti niin, että kotona hypin kuin hullu trampoliinilla, että olisin kuluttanut siitä edes vähän pois. 

Huomenna taas salille, tänään oli välipäivä. Ihana mennä sinne kahvin voimalla. Pelottaa vaan, etten onnistu edes olemaan yhtä päivää syömättä. Mähän olen edelleen niin lihava, etten kestä itseäni. Vielä viisi, ei kun kymmenen kiloa pois, niin mä olen täydellinen. En vaan tiedä onnistunko siinä koskaan. Tavoite 5 päivää kahvipaastoa. Mutta totuus on, että romahdan jo päivässä. Pakko silti yrittää. Haluan tuntea nälän, heikotusen tunteen. Sen tunteen, kun meinaa pyörtyä. Niin kuin mä silloin kerran osaston käytävälle. Mä haluan kokea sen taas, kun ei jaksa mitään, kun maha on tyhjä ja olo keveä. Silloin on aina paljon hauskempaakin, silloin hymyilyttää, kun tietää tekevänsä jotain hyvää, kun tietää onnistuvansa. Ja mä tahdon onnistua enemmän kuin mitään muuta. Huomenna käyn ostamassa itselleni uuden ison juomapullon. Sitten saan juoda vettä niin, että halkean. Koska mähän en saa muuta kuin vettä ja kahvia + tietysti kahviin maitovara, kun en osaa ilman maitoa kahvia juoda. Siitä tulee kivasti vähän kaloreita, että jaksaa. Mulla on hyvä ja odottavainen fiilis huomisesta. Tämä idea tuli vaan yhtäkkiä päähän Keskisillä ollessa. Oli kyllä hyvä idea, kerrankin. Nytkin tässä kirjoittaessa juonut kannullisen vettä. Vesi on hyvä, se täyttää mahan. Huomisesta tulee tuskaa. Eka päivä on vaikein. Mun on pakko onnistua, mun on pakko olla laiha. Salilla oloa vielä lisäksi niin luulisi mun laihtuvan. Vaa'an kierrän pari päivää kaukaa. En halua nähdä lukua 61 tai enemmän, koska tiedän, että sen tulen varmasti näkemään. Ehkä keskiviikkona uskallan katsoa, jos nyt edes onnistun tässäkään. Mä haluan vaan niin kovasti olla täydellinen. 

Pelottaa, jos täydellisyyttä ei olekkaan'

Jos ei ole keijuja, kauniita ja siroja

Jos ei ole mitään kaunista

Tuska puhuu mun puolesta

Enkä mä jaksa tätä enää

Mutta en halua lopettaa

Kaikki se pelottaa

Mutta pelko on hyvästä

Minun tuskani on hyvästä

Kun minä kidun, niin se on hyvä

Ja mä täytän vesikannun uudelleen

Kun tän juon niin ei ole enää nälkä

Mä olen eksynyt, mutta mun täytyy olla

Mä olen kadonnut, mutta se on hyvä

Ja pienen hetken mä onnistun olemaan onnellinen

Mutta se hetki on pian ohi

"Kun aamulla herään

Mä tuntee voin sen

Tää on kaunis päivä

Mä oon onnellinen

Sama mulle vaik satais

Taivas ois pilvinen

Tää on kaunis päivä

Mä oon sopivasti onnellinen"

(Vai olenko sittenkään?)