Pystyin olla melkein viikon mökillä ja sen perään Vauhtiajot. Söin, söin ja söin. En uskalla mennä vaa'alle. En tahdo tietää miten olen lihonut. En ole oksentanutkaan kun viimeksi viikko sitten. Eilen huomasin mun hampaiden kunnon huonontuneen. Johtuu varmaan oksentamisesta. Päätin lopettaa ja syödä vaan vähemmän. Tänään en ole syönyt lämmintä ruokaa, vaikka onkin taas nälkä. Ostin puuropaketin, ehkä laitan siitä ja pärjään sillä aina päivän. Tänään olen syönyt jugurtin, karjalanpiirakan, muutaman palan suklaata ja kaveri teki mansikka kakun niin sitä piti maistaa. Mutta kuitenkin paljon vähemmän kun koko viikkona päivittäin söin. Tästä on hyvä lähteä. Vaa'alle menen vasta siitten kun olen syönyt muutaman päivän vähemmän.
Vauhtiajoissa oli kivaa. Kaveri pyysi mua sinne ja lähdin sitten mukaan. Vähän fiilis meni loppu illasta ja istuin yksin kun kaveri kuunteli lavan edessä musiikkia. Melkein itkin, mutta yritin pidätellä kyyneliä. Yksi mies istuin viereen ja juteltiin kaikenlaista. Se oli vaan itsensä mielestä liian vanha mulle. Kukaan poika ei edes katsonut muhun päin, vaikka yritettiin kaverin kanssa kyylätä monia poikia. Oonko mä tosiaan näin ruma ja läski, ettei ketään kiinnosta. Vai onko kaikki pojat niin ujoja, ettei ne uskalla tulla puhumaan. Mä uskon, että se on toi ensimmäinen vaihtoehto, valitettavasti. Miksen mä kelpaa kellekkään? Mä oon vaan yksin. En jaksa tätä yksinäisyyttä enää. Oon pian ollu vuoden yksin. Mun pitäisi laihtua, ehkä sitten mä kelpaisin.
Mökillä tuntui, että mulla on tosi pulleat posket. Ahdisti käydä uimassa, kun tiesin, että kokoajan siellä vaan lihon. Ruokahalu on onneksi laskenut kun lopetin sen lääkkeen. Nytkään ei tee mieli mitään, vaikka on nälkä, koska tiedän miten lihava olen. En halua syödä, en halua enää lihoa. Nälkä yrittää voittaa mut, laittaa mut sortumaan. Mä taistelen vastaan, koska en halua lihota, en halua! Pian aloitan käymään salilla, saan äidin salikortin. Sitten voin käydä vaikka joka päivä jos huvittaa ja laihtua vaan. Kuulostaa hyvältä. Nyt vaan syömiset mahdollisimman vähälle. Nyt musta tuntuu, että mä onnistun. Yritän olla lähtemättä mihinkään nii tulee syötyä vähemmän. Eli olen siis yksin, mutta se vielä palkitaan sitten kun olen laiha. Sitten kaikki haluaa olla mun kanssa, sitten mä kelpaan.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti