Jotain mitä hallita, jotain mitä vihata.

Istun yksin kaihtimet suljettuina. Monta juttukaveria puhelimessa, monta uutta miesehdokasta. Ei tarpeeksi hyvää, ei sellaista joka hyväksyisi mut. Ei tälläistä ihmistä voi hyväksyä. Ongelmien täyttämä, lihava. Nytkin huvittaisi mennä kauppaan ostamaan herkkuja. En mene, en saa mennä. Puurolla ja mehukeitolla eteenpäin. En mä muuta tarvi, kaapissa ei ole muuta. Tunnen kuinka mun keho lihoo, vaikka en syö paljoa. Mä lihon silti varmasti. En uskalla katsoa. Kaikki se läski mikä mussa on, on jäänyt. Kaikki se 20 kiloa läskiä, en saa sitä pois. Se jäi, se kaikki ylimääräinen, vaikka laihduin. Epäreilua. Vaikka yritän tehdä vatsalihaksia, se ei silti näy. Mä luovutan kohta, ei en saa luovuttaa. Huomenna on se ryhmäterapia, ottaa päähän. Mitähän nekin ajattelee kun oon vaan lihonu, vaikka mun piti laihtua sen kesätauon aikana. Lihava minä, joka ei taaskaan onnistunut. En halua mennä sinne, mä oon niin epäonnistunut. Huvittaisi taas herkkulakko, mutta se ei kuitenkaan pidä, jotten mitä turhia. Kauppa on niin lähellä, että jo melkein äsken hain sieltä pullaa. Kyllä mun pitää pärjätä pelkällä kahvilla. 

Mulla on kokoajan tunne, että vaikka mitä teksisin niin mä silti lihon. En jaksa katsoa tätä lihavaa kehoa rannalla, en tahdo tuntea läskejä kun istun. Silti en saa tehtyä mitään. Yritän syödä vähän, mutta en silti laihdu. Mua ahdistaa oma keho, minä, se etten kelpaa kellekkään näiden ongelmien kanssa. Mä jään varmaan ikuisesti yksin epäonnistuneena itkemään, koska en vaan onnistu ikinä.

Yksinäisyys huutaa mun nimeäni

Se kaikki täydellisyys

Nälkä kertoo, että pitäisi syödä

Mä en jaksa välittää

Mä olen yksin ja joskus vielä täydellinen

Kunhan vaan en kuuntele

Mä tarvitsen tätä, mä tarvitsen jotain

En saa poikaa, saan sentään laihuuden, jos sitäkään koskaan

Mä tarvitsen jotain

Mä tarvitsen kontrollia, jotain mitä hallita

Jotain mitä vihata

Itseäni, sitä mitä rankaista

Kun en ole lähelläkään täydellisyyttä

Kun olen vaan epäonnistumisten sarja

Syntynyt epäonnistumaan

Ja kädet hipoo täydellisyyttä

Mä näen sen

Mutta en pääse sinne, vaikka kuinka yrittäisin

Mä en pääse minnekkään

Eikä se lopeta kuiskimasta mun nimeä

Ei ennen kuin olen sellainen kuin se haluaa

En ole tarpeeksi koskaan

En vain ole tarpeeksi

En vaikka kuinka haluasin