Vaaka näytti äsken 59.9 kg. Olin äsken jopa lenkilläkin, siitäkin olin lintsannut melkein viikon flunssan takia. Vieläkin nenä vuoti, mutta sillä mentiin. Lenkkipolulla oli muitakin. Oli ihana tunne kun pääsi reippaalla kävelyllä muiden kävelijöiden ohi. Juoksijat meni tietysti mun ohi, mutta kuitenkin. Huomenna yritän taas lenkille tai viimeistään ylihuomenna. Edes joka toinen päivä, niinhän. Pääsiäinen alkaa ja samoin mun lihominen, taas. Lämminruoka lihottaa ihan liikaa ja sitä on pakko syödä kotona. Lisäksi mulla on karkkia, onhan pääsiäinen. Pieniä suklaamunia ja lakua. Mä tulen lihomaan varmasti. Mä niin tahtoisin nähdä sen luvun, joka laskee kokoajan enemmän vitosen puolelle. Vitonen on jo aika kaunis luku ainakin mulle. Kutonen on taas mun silmissä = läski. Pelottaa lihoa, mä en tahdo. Mä tahdon jo sen oman kämpän, tahdon laihtua lisää ja lisää. Ja kyllä mä haluan sen kämpän muutenkin. Haluan vapauksia mitä mulla ei nyt ole, haluan elää oikeaa elämää.
Tänään mä taas valehtelin vanhemmille, että olin syöny lämpimänruuan osastolla, eikä tarvinnut sitten syödä. Mutta huomenna tarvii, valitettavasti. Mua pelottaa. En tahdo katsoa pääsiäisen jälkeen taas lukua 63...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti